SFS-EN ISO 14067:2018 –standardissa hiilijalanjälki määritellään seuraavasti:
”Tuotejärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien summa, joka ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina ja perustuu elinkaariarviointiin, jossa käytetään vain yhtä vaikutusluokkaa eli ilmastonmuutosta”
Hiilijalanjälkilaskentaa ohjaavat mm. erilaiset standardit ja ohjeet. Laskenta voidaan tehdä vapaaehtoisesti tai se voi olla vaatimuksena lainsäädännössä tai yrityksen käyttämässä laatu- tai ympäristöjärjestelmässä. Vaikka EU:n alueella lainsäädännöllisiä vaatimuksia heikennetään, vaateita tuotteiden ja tuotannon päästöjen tasosta tulee nykyisin enenevissä määrin myös yritysten asiakkailta. Päämiesyritysten tarpeista kumpuavat vaatimukset valuvat alihankintaketjussa eteenpäin ja pienemmilläkin yrityksillä on tarpeita olla selvillä ympäristövaikutuksistaan.
Olipa motiivi mikä tahansa, hiilijalanjälkilaskenta on tehokas työkalu yrityksen ympäristövaikutusten arviointiin ja mittari toiminnan kehittämiselle. Hiilijalanjälkeä voi laskea kattavasti eri asioille: koko yrityksen toiminnalle tai toiminnolle, yksittäiselle tuotteelle tai tuoteryhmälle.
Hiilijalanjäljen laskennan taso ja tarkkuus on riippuvainen siitä, miten tietoa hiilijalanjäljestä halutaan käyttää. Jos laskentaa on tarkoitus hyödyntää sisäisesti toiminnan kehittämisessä, voi laskennan tehdä aivan hyvin omatoimisesti. Jos tarvitaan esim. kolmannen osapuolen verifioima EPD-ympäristöseloste tuotteelle, voi olla viisasta hankkia seloste ostopalveluna konsultilta.
Tärkeintä on, että ymmärretään, mistä hiilijalanjälkilaskennassa on kyse ja että laskennassa käytetyt päästökertoimet ovat luotettavia. Laskenta on iteratiivinen prosessi ja suurella todennäköisyydellä se tulee tarkentumaan jokaisella laskentakierroksella, kun tieto lisääntyy ja tarkentuu, ja tämän myötä myös ymmärrys lisääntyy.
Ympäristövaikutuksia voidaan arvioida hiilijalanjäljen lisäksi muilla keinoilla
Materiaalikatselmuksessa sovelletaan MFCA-menetelmää eli materiaalivirtojen kustannusanalyysiä. Materiaalikatselmuksessa materiaalivirrat sidotaan kustannuksiin. Materiaalikatselmuksella voidaan selvittää yrityksen tuotantoprosessista vaiheet, joiden materiaali- ja resurssitehokkuudessa on parantamisen varaa. Materiaalikatselmus on melko työläs prosessi, mutta sen etuja ovat esimerkiksi tehostamisen myötä syntyvät kustannussäästöt ja prosessien optimoiminen. Huomionarvoista on, että materiaalikatselmuksiin ei enää nykyisin saa Business Finlandin tukea.
Yrityksen toiminnan ja tuotannon ympäristövaikutuksia voidaan arvioida myös luontojalanjäljen kautta, joka arvioi luonnon monimuotoisuudelle syntyvää haittaa. Luontojalanjäljen laskentaan ei ole olemassa standardoitua menetelmää, mutta laskentamenetelmiä on käytössä.
VSME eli EFRAG Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs on vapaaehtoinen standardi, joka tehty listaamattomien pk-yritysten käyttöön. Sen on tuottanut EFRAG eli European Financial Reporting Advisory Group. VSME vastaa varsinkin sellaisten yritysten tarpeisiin, joihin täytyy tuottaa tietoa päämiesyrityksen pakollista vastuullisuusraportointia varten. VSME-standardi koostuu kahdesta moduulista: perusosasta ja laajennetusta osasta.
Teollisuusyrityksen hiilijalanjälki: case SP stainless Oy
KiertoKasvu-hankkeessa on edistetty yritysten hiilijalanjälkilaskentoja erilaisilla keinoilla. Suurin osa tästä edistämisestä on ollut tukemista, neuvontaa ja sparrausta. Yksi näistä yrityksistä on SP stainless Oy, joka on Siilinjärvellä ja Savonlinnassa toimiva hitsaava teollisuusyritys. Yritys työllistää noin 40 henkilöä. SP stainlessin tavoitteena oli saada riittävän kattava tieto oman organisaation toiminnan ympäristövaikutuksista, jotta he voivat raportoida omille asiakkailleen ja viestiä yhteistyökumppaneilleen. Laskennassa kartoitettiin organisaatiotason hiilijalanjälkeä sekä tehtiin tuotetason laskentaa yhdelle tuotteelle.
Valmistavan teollisuuden yrityksellä, joka pääasiallisena tuotteena ovat tilauksesta valmistettavat tuotteet, on viisasta pyrkiä integroimaan laskenta osaksi toiminnanohjausta ja sitä kautta automatisoimaan se. SP stainless Oy:n käyttämässä ERP-ohjelmistossa otettiin käyttöön lisäosa, joka mahdollistaa reaaliaikaisen hiilijalanjäljen laskennan.
Hiilijalanjälkilaskennan pohjatyöt vievät aikaa
Laskenta aloitettiin organisaatiotason laskennalla, jotta saatiin aluksi hahmotettua kokonaistaso. Prosessin yhteydessä tulivat myös ilmi ne osa-alueet, joista tietoa on saatavissa yrityksen omissa tietokannoissa vähiten. Tästä saatiin myös näkökulmaa millaista dataa ja missä muodossa yrityksen tulee kerätä mahdollistaakseen kaikkien tuotteiden hiilijalanjälkilaskennat tulevaisuudessa.
Organisaatiotason laskenta tehtiin noudattaen GHG-protokollaa eli Greenhouse Gas Protocol –menetelmää. GHG-protokolla on maailmanlaajuinen standardi, jossa päästöt jaetaan kolme osajoukon eli scopen mukaan. Scope 1 sisältää päästöt, jotka syntyvät suoraan yrityksen omasta toiminnasta tai itse hallituista lähteistä. Scope 2 kattaa epäsuorat päästöt, jotka syntyvät ostoenergiasta. Scope 2 ulkopuolelle jäävät epäsuorat päästöt kuuluvat scope 3:een. Laskennassa hyödynnettiin konepajoille rakennettua organisaatiotason CO2-laskuria.
Työkalun käyttöönotossa yritystä avustettiin tarkastelemalla työkalun parametrejä, päästökertoimia ja laskennan rakentumista. Rinnakkaislaskennalla voitiin varmistaa, että hankittu työkalu antaa riittävän luotettavaa dataa yritystason ympäristöraporttia varten.
Tuotetasoinen materiaalitieto on yksityiskohtaista
Tuotetason laskenta aloitettiin koostamalla Excel-taulukkopohja lähtötietojen keräämistä varten. Taulukkoon kerättiin omille välilehdilleen yrityksen perustiedot, BoM eli Bill of Materials, valmistusprosessin tiedot sekä kuljetukset. BoM on yksityiskohtainen listaus tuotteen osista, materiaaleista ja valmistusprosesseista. Lähtötietoja kerättiin mm. valmistusdokumenteista ja materiaalitodistuksista, joista kartoitettiin tuote purettuna rakenteena. Näin saatiin selville eri osien massat tai pinta-alat. Tarvittava tieto riippuu siitä mihin yksikköön päästöt on päästökertoimessa sidottu. Laskentaan vaikuttaa myös oleellisena osana materiaalien kuljetusmatkat eli tieto materiaalin alkuperämaasta. Tässä laskennassa materiaalien alkuperät saatiin selville sulatusnumeroiden perusteella materiaalitodistuksista.
Kun lähtötiedot oli saatu kerättyä kasaan, ne käytiin yrityksen kanssa vielä perinpohjaisesti ja systemaattisesti läpi verraten samalla ERP-järjestelmän tietoihin. Vertailun myötä lähtötiedoista löytyi vielä melko paljon puutteita, joita selviteltiin yrityksen toimesta, koska tiedot olivat olennaisia hiilijalanjälkilaskennassa.
Laskenta oli tarkoitus suorittaa Savonialle hankitulla Simapro-laskentaohjelmistolla, mutta lopulta myös tuotetason laskenta päädyttiin tekemään Excelillä. Laskennan ensisijaisena fokuksena oli saada näkökulma ja vertailulaskelma ERP-järjestelmän laskentaohjelmistoon ja tässä Excel toimi tiedonvaihdollisesti paremmin.
Laskentaprosessista hyötyä molemmille osapuolille
Tietojen koostaminen oli laskennan ylivoimaisesti työläin vaihe. Jos yritys ei halua tai voi päästää laskennan tekijää, oli se sitten hanke, konsultti tai muu taho, kaikkiin yrityksen tietokantoihin, vaatii tämä vaihe myös runsaasti työpanosta itse yritykseltä. Kun data kerätään ja tallennetaan oikeassa muodossa, säästetään aikaa ja siten myös rahaa.
Yhteistyö yrityksen ja hankkeen välillä oli sujuvaa ja se lisäsi molempien osapuolien osaamista: yritys oppi laskentaprosessista, hanke sai oppia ERP-järjestelmän hyödyntämisestä hiilijalanjälkilaskennassa. Laskentaprosessin ymmärtämisessä suurena etuna oli jatkuva tiedonvaihto ja tietojen vertailu. Laskentojen vertailu oli ehdottomasti keskeisin tukitoimi SP stainlessille: sen myötä he voivat tulevaisuudessa laajentaa laskentaa kaikkiin tuotteisiin ja sisällyttää scope 3:n vaikutuksia vielä laajemmin ympäristövaikutusten arviointiin.
Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) on EU:n osarahoittama hanke, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. Hanketta toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu, Navitas Yrityspalvelut ja Ylä-Savon ammattiopisto. SP stainless Oy on saanut hankkeeseen De Minimis –tukea.
Lähteet:
SFS-EN ISO 14067:2018. Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet.
SFS-EN ISO 1405. Ympäristöasioiden hallinta. Materiaalivirtojen kustannusanalyysi. Yleinen malli
Motiva. Materiaalikatselmukset. Viitattu 1.12.2025 https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalikatselmukset
Leino, M. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen: Luontojalanjälki. Viitattu 1.12.2025 https://kiertotaloudella.fi/wp-content/uploads/2025/05/Luontojalanjalki.pdf
EFRAG Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs. Viitattu 1.12.2025 https://www.efrag.org/sites/default/files/sites/webpublishing/SiteAssets/VSME%20Standard.pdf
SP stainless Oy. Yritys. Viitattu 1.12.2025 https://spstainless.fi/yritys/
UpTech-hanke. Oppaat ja materiaalit. Työkaluja konepajan ympäristötyöhön KITAKO. Viitattu 1.12.2025 https://drive.google.com/drive/folders/12IkTriNbOvTIvX7V8dGnbbU9-UDR7Nhj