Puun käyttö rakentamisessa ja teollisuudessa on murrosvaiheessa. EU:n kiertotaloustavoitteet, vihreän rahoituksen kriteerit sekä rakennussektorin suuret ympäristövaikutukset lisäävät painetta hyödyntää materiaaleja mahdollisimman pitkään ennen niiden päätymistä energiakäyttöön. Tämä tekee puusivuvirtojen jalostamisesta ajankohtaisempaa kuin koskaan ja tarjoaa yrityksille myös uusia markkinamahdollisuuksia.
Kysely toi esiin hukkapuun haasteet
Alkuvuonna 2025 KiertoKasvu -hanke toteutti kyselyn pohjoissavolaisille puualan yrityksille. Kartoituksessa nousi esiin, että merkittävimmät sivu- ja hukkavirrat ovat sahanpuru, kutterilastu, hukkapätkät ja ns. kakkoslaadun jakeet.
Usein nämä virrat päätyvät hakkeeksi ja polttoon, vaikka niissä olisi potentiaalia arvokkaampaan jatkokäyttöön. Yritykset toivat esiin erityisesti kolme haastetta:
- Logistiikka ja käsittelykustannukset nostavat jätevirtojen hyödyntämisen hintaa.
- Lajittelun ja varastoinnin työläys vaikeuttaa käyttöä uusissa tuotteissa.
- Jatkojalostajien puute estää hukkapätkien ja kakkoslaadun hyödyntämistä rakennusmateriaalina.
Työpajassa etsimässä ratkaisuja
Huhtikuussa järjestetyssä Puusivuvirrat hyötykäyttöön -työpajassa yritykset ja asiantuntijat hakivat ratkaisuja sivuvirtojen hyödyntämisen haasteisiin. Esillä olivat niin hiilletyn puun uudet markkinat, puupohjaiset eriste- ja pakkausmateriaalit kuin biohiilen kasvava kysyntä.
Keskusteluissa korostui erityisesti purun ja hukkapätkien hyödyntämisen tarve. Purun osalta energiamarkkinat – erityisesti pelletin valmistus – määrittävät edelleen pitkälti hinnan, eikä vaihtoehtoisia, kannattavampia liiketoimintamalleja ole vielä löytynyt. Sen sijaan hukkapätkien jalostaminen nähtiin lupaavaksi kehityssuunnaksi, ja se valittiin hankkeen pilotin kohteeksi.
Tolppapilotti: hukkapuusta alustavat lujuustestit läpäisseitä tuotteita
Kesällä 2025 KiertoKasvu -hanke toteutti konkreettisen pilotin yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa Teollisen puurakentamisen laboratoriossa Savonlinnassa. Tavoitteena oli testata, voidaanko puuteollisuuden hukkapaloista valmistaa korkealaatuisia tolppia ja pilareita.
Raaka-aineena käytettiin yrityksiltä saatuja höylättyjä kuusen, männyn ja haavan kappaleita sekä lämpökäsiteltyjä lautoja. Niistä valmistettiin erikokoisia tolppia eri menetelmillä:
- Liimaamalla ja puristamalla
- Liimaamalla ja naulaamalla
- Pelkästään naulaamalla
Tulokset olivat lupaavia: liimatut ja liimaus-naulaus -yhdistelmällä tehdyt tolpat kestivät lujuustesteissä yhtä hyvin kuin vertailuna käytetyt kaupalliset LVL- ja sahatavaratolpat. Pelkästään naulaamalla tehdyt kappaleet sen sijaan jäivät selvästi jälkeen kestävyydessä.
”Pilotointi osoittaa, että hukkapuu ei ole jätettä, vaan arvokas raaka-aine. Yksinkertaisilla valmistusmenetelmillä voidaan päästä kustannustehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen ratkaisuun”, kertoo Xamk:n projektipäällikkö DI Juha-Pekka Luukkainen.
Kohti kaupallista potentiaalia
Testien perusteella hukkapuusta valmistettujen tolppien laatu on kilpailukykyinen perinteisten vaihtoehtojen kanssa. Luukkainen näkee, että tuotteilla on kaupallista potentiaalia erityisesti rakentamisen kiertotalousvaatimusten kiristyessä:
”Kyse ei ole vain kustannussäästöistä, vaan myös ympäristöarvoista. Lopullisesti tuotteiden hyväksyntä riippuu rakennusvalvonnan linjauksista.”
Näkymiä jatkoon
KiertoKasvu -hankkeen pilotti tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, miten hukkapuusta voidaan valmistaa uusia tuotteita, jotka voivat korvata neitseellisiä raaka-aineita. Hankkeen aikana kerätyt kokemukset tukevat taloudellisesti järkevän toimintamallin rakentamista puutuoteteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen Pohjois-Savossa.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa puualan verkostoja ja kuvata toimintamalli, jota alueen yritykset voivat hyödyntää jatkossa. EU-osarahoitteinen KiertoKasvu -hanke päättyy vuoden 2025 lopussa, mutta sen tuottamat opit ja verkostot jäävät tukemaan alueen bio- ja kiertotalousekosysteemin kehitystä, jotta hukasta voisi jatkossakin syntyä uutta arvoa.
Kuvat: KiertoKasvu -hanke