Kuopion Klubilla järjestetyssä BISNESTÄ KIERTOTALOUDESTA -tilaisuussarjan toisessa osassa pohdittiin, kuinka muuttaa tehottomuudet mahdollisuuksiksi
Tilaisuuden alussa käsiteltiin materiaalitehokkuuden, materiaalikatselmusten ja arvoketjun tehottomuuksien tunnistamisen tärkeyttä, kun pyritään muuttamaan tehottomuudet mahdollisuuksiksi. Materiaalitehokkaalla toiminnalla voidaan saada aikaan kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja pienemmillä materiaalipanoksilla – siis vähemmällä enemmän. Materiaalikatselmuksessa puolestaan käydään läpi koko tuotantoprosessia, samalla tunnistaen vaiheet, joissa voidaan vähentää materiaalien käyttöä ja syntyvän jätteen määrää. Jotta tehottomuuksia voidaan muuttaa mahdollisuuksiksi ja lisäarvoksi, on oleellista tunnistaa ne omasta toiminnasta perinpohjaisesti. Keskeistä on tehottomuuksien arvioiminen ja tunnistaminen koko arvoketjun ajalta, sillä tehottomuuksia löytyy arvoketjun kaikista vaiheista. Arvoketjun tyypilliset tehottomuudet voidaan jaotella viiteen kategoriaan. Arvoketjun tehottomuuksien muuttamisesta lisäarvoksi kuultiin myös oivallisia yritysesimerkkejä Suomesta ja maailmalta.
Esille tilaisuudessa nousi myös kysymys siitä, mitä hukka tai hävikki oikeastaan on kiertotaloudessa. Hävikin ajatellaan usein olevan jotain sellaista, joka heitetään pois tai josta on päästävä eroon. Onko tuhlausta kuitenkin myös se, jos emme käytä esimerkiksi jotakin tuotetta pidempään tai sen verran, kuin sitä olisi mahdollista käyttää? Tai voidaanko ajatella niin, että tuhlausta on myös se, jos tuotetaan jokin tuote, vaikka samaan lopputulemaan tai arvon tarjoamiseen olisi voinut päästä ilman fyysisen tuotteen valmistamista ja myymistä loppukäyttäjälle? Työkaluna hukan tunnistamiseen esille tuli myös Viisi rakenteellista hukkaa -taulukko, jonka avulla voidaan tunnistaa arvoketjussa ja tuotteen elinkaaren aikana syntyvää hukkaa.
Yrityspuheenvuoron tilaisuudessa pitänyt SP stainless Oy:n Hannele Ranta avasi erityisesti tiedon merkitystä hukkajahdissa. Puheenvuorosta kävi ilmi, kuinka SP stainlessilla kerätään dataa erilaisten työkalujen avulla ja miten sitä hyödynnetään. Esimerkiksi ERP:n, eli toiminnanohjausjärjestelmän avulla on vähennetty materiaalihukkaa ja ERP:n kautta saatu data on tuonut suoraa rahallista säästöä.
Keskeisenä viestinä korostui myös koko organisaation merkitys hukkajahdissa. Kehittäminen kuuluu kaikkien työhön ja viestin toisto sekä oikeat kanavat ovat tärkeitä tiedon jakamisessa. Tieto myös luo ihmisille parempaa ymmärrystä. Oivaltavana viestinä oli myös se, että täydellisiä ratkaisuja ei useinkaan ole heti olemassa, sen sijaan kannattaa löytää jotain hyvää, jota kehittää paremmaksi.
Tilaisuussarjan seuraava osa pidetään keskiviikkona 4.12., tuolloin teemana on Asiakastarve ja lisäarvon tuottaminen. Lue lisää seuraavasta tilaisuudesta ja ilmoittaudu mukaan.
